Korjuu ja aumaus
Korjuu
Sokerijuurikkaan korjuukausi alkaa tavallisesti syyskuun lopulla ja kestää 3–5 viikkoa. Suomessa juurikkaan kasvu jatkuu yleensä lokakuun puoliväliin asti, ja sen laatu paranee samanaikaisesti. Yleinen suositus on, että juurikas nostetaan sisämaassa lokakuun 20.päivään mennessä ja rannikollakin lokakuun loppuun mennessä. Sokerijuurikassato korjataan täysin koneellisesti.
Tavoitteena on saada korjuukoneen säiliöön hyvin listittyä, kolhiintumatonta sekä mahdollisimman ehjää ja puhdasta juurikasta. Juurikkaan ulkonäön perusteella voidaan arvioida, ovatko nostokoneen säädöt oikeat.

Aumaus
Juurikas ei tarvitse erillistä varastotilaa, vaan se voidaan varastoida taivasalla. Sokerijuurikkaista joudutaan Suomen oloissa säilyttämään noin kaksi kolmasosaa aumassa ennen tehtaalle toimittamista. Aumausaika vaihtelee muutamasta päivästä runsaaseen kahteen kuukauteen. Aumauksen aikana juurikas menettää aina jonkin verran painostaan. Osa menetyksestä johtuu kuivumisesta, mutta aumauksen aikana kuluu myös sokeria juurikkaan elintoimintojen ylläpitoon. Tämä hengitystappio on sitä suurempi, mitä lämpimämmässä juurikasta varastoidaan.
Pitkäaikaiseen aumaukseen valitaan mahdollisimman hyvälaatuisia juurikkaita. Niiden tulee olla hyvin listittyjä, ehjiä ja puhtaita. Jäätyneitä tai pilaantuneita juurikkaita ei saa aumata. Aumatuista juurikkaista, jotka toimitetaan tehtaalle marraskuun ensimmäisen päivän jälkeen, maksetaan viljelijälle erilliskorvaus.
Erityishuomio auman pohjaan
Kohtalaisen yleinen käytäntö on tehdä juurikasauma viljapäisteelle. Viljakasvusto ei haihduta vettä heinäkuun jälkeen, joten kantavuusongelmia saattaa ilmentyä maalajista ja ojitustilanteesta riippuen jo nostokauden alusta alkaen. Parempi vaihtoehto aumalle onkin murskattu nurmikasvusto tai vettymätön, äskettäin nostettu juurikasmaa. Myös murskattu saneerauskasvi on toiminut auman pohjana kohtalaisen hyvin.
Varsinaisen alustan lisäksi huomiota kannattaa kiinnittää pinnanmuotoihin. Edellisen vuoden jäljet on syytä tasata hyvissä ajoin ennen kautta, mikäli auma on vuodesta toiseen samassa paikassa. Kuormaaja toimii välttävästi epätasaisissakin olosuhteissa, muttei kykene nopeisiin korjausliikkeisiin urissa ja painanteissa, jolloin osa juurikkaista jää pöydän alle. Vanhat urat keräävät lisäksi sadevettä, mikä heikentää pohjan kantavuutta. Työsyvyyden painuessa alle 10 cm, riski kohonneelle multapitoisuudelle kasvaa merkittävästi.
Auman optimaalinen leveys ja kuormaajan ulottuvuus
10 metrin työleveydestä huolimatta Ropa Maus -kuormaajat eivät pysty kuormaamaan 100 %:sti tasan 10 m leveää aumaa, vaan auman sivuille on syytä jättää noin puoli metriä tyhjää tilaa. Näin toimimalla aumassa olevat mutkat ja epätasaisuudet eivät haittaa kuormausta. Täysin luotisuora auma mahdollistaa hieman yli 9 m leveyden, mutta käytännössä näin optimaaliseen tilanteeseen harvemmin päästään. Leveyden pudotessa selvästi alle 9 metrin, kuormaajan pöydän päädyt ”syövät” paljasta maata. Kuivissa olosuhteissa asialla ei ole käytännön merkitystä, mutta pehmeissä ja märissä olosuhteissa paljas maa on vettyneempää ja johtaa usein ylimääräisen mullan päätymiseen kuormaan asti.
Auman pellonpuoleinen sivu on usein epätasainen, jolloin riski multasattumille kasvaa. Suurimpien jälkien tasaus esim. perälevyllä auman lähiympäristöstä parantaa kuormaajan työjälkeä huomattavasti. Päinvastainen tilanne syntyy pakkasjaksolla, jolloin kuormaajan pöytää ei saada jäätyneen maan takia vietyä riittävään työsyvyyteen, jolloin auman pohjalle jää kerros kuormaamatonta juurikasta. Maan jäätyminen on siis syytä ennaltaehkäistä koko kuormausleveydeltä ja paras eriste on riittävän leveä ja hyvin hoidettu auma.
Ropa Maus 4 ja 5 mallit pystyvät tekemään kuorman, kun etäisyys auman keskeltä kuorma-auton lavan keskelle on 15 m. Pellon pinnan ollessa alempana kuin tien pinta, työleveydestä putoaa metri pois jokaista laskevaa metriä kohden.
Aumaajan muistilista
- Suunnittele auman paikka ajoissa kovalle ja tasaiselle paikalle. Muista huomioida aumalle vievän tien kestävyys märkänäkin syksynä, yleensä rekoille tarvitaan myös kääntöpaikka.
- Varaa aumapeitteet valmiiksi.
- Mahdollisuuksien mukaan auma kannattaa sijoittaa pohjois-eteläsuuntaisesti tai muuhun tuulelta suojaisampaan paikkaan, jolloin pohjoissuuntaan on mahdollisimman vähän aumanpintaa.
- Aumaa vain hyvälaatuisia juurikkaita.
- Peitä juurikkaat hyvissä ajoin ennen runsaita sateita ja pakkasia.
- Seuraa juurikkaiden säilymistä aumassa, tarvittaessa tuuleta.
- Älä lähetä pilaantunutta juurikasta tehtaalle.
