Lähes sata vuotta suomalaista juurikkaanviljelyä
Kuusistossa sijaitsevalla Lyhdyn tilalla on viljelty juurikasta jo lähes sata vuotta. Tämä paljastui, kun tilan nykyinen isäntä Vesa Riihihuhta löysi vintiltä vaarinsa vanhan viljelysopimuksen. Siinä Uuno Riihihuhta ja Suomen Raakasokeritehdas Oy sopivat juurikkaan viljelystä ja toimittamisesta kahden vuoden sopimuksella. Sopimus on päivätty 5.11.1918 ja se koskee vuosia 1919 ja 1920. Liikkeelle lähdettiin 0,30 hehtaarin viljelyalalla.
Lyhdyn tila on tiettävästi Suomen vanhin edelleen toimiva juurikastila. Tilalla viljellään juurikasta nyt kolmannessa sukupolvessa. Uuno Riihihuhta viljeli tilaa vuoteen 1955 asti, jonka jälkeen hänen poikansa jatkoi ja viljeli aina vuoteen 1985 asti. Sen jälkeen tilalla tehtiin toinen sukupolvenvaihdos ja Vesa Riihihuhta aloitti juurikkaanviljelyn. Nykyinen isäntäkin on siis ehtinyt viljellä juurikasta jo yli 30 vuotta. Ja kyllä hän aikoo jatkaa ainakin niin kauan, että se sata vuotta saadaan täyteen.
- Vaari aloitti aikoinaan juurikkaanviljelyn, koska juurikas oli rahakasvi. Kasvin haasteellisuus on se, mikä on saanut jatkamaan kaikki nämä vuodet. Viljelyyn joutuu panostamaan ja työtä on tehtävä paljon, jotta onnistuu, mutta yleensä tämä panostus kannattaa, Riihihuhta kertoo.
Lyhdyn tilalta lähti juurikaskuorma Salon tehtaan ensimmäiselle käyntikaudelle. Sokerijuurikkaat vietiin tilalta hevosella läheiseen Linnanraunion rantaan, josta laiva vei ne Saloon. Näin toimittiin aina toiseen maailmansotaan asti.
Juurikkaiden kuljettaminen ei aina ollut ongelmatonta.
- Kerran juurikaskuorma jäi kuukaudeksi merelle hiekkasärkälle, kun merivesi nousi kesken kuljetuksen. Siinä piti sitten vain odotella, että meren pinta laskee taas, Vesa Riihihuhta kertoo.
Sodan aikana juurikkaat kuljetettiin junalla Turenkiin. Seudulla aloitti oma kuorma-autoilija 50-luvulla, jolloin juurikkaat kuljetettiin autolla Naantaliin. Naantalin tehtaan lopetettua juurikkaita toimitettiin Saloon aina sen sulkemiseen asti, ja sen jälkeen Säkylään. Viime syksynä Säkylään lähti tilan historian 98. juurikaskuorma.
Tilan alkuaikoina juurikas kylvettiin 4-rivisellä hevoskylvökoneella ja sitä harvennettiin kolme kertaa kesässä. Nykyään harvennusta ei enää tarvitse tehdä lainkaan ja työkoneetkin ovat vuosien saatossa kehittyneet huimasti.
Kuusiston seudun maat sopivat erinomaisesti juurikkaalle ja kylvämään päästään usein noin viikko keskimääräistä kylvöajankohtaa aikaisemmin. Vesa Riihihuhta toivookin, että useammat viljelijät innostuisivat lähialueella juurikkaasta.
- Alueelle pitäisi saada lisää viljelijöitä ja yhteiset koneet, niin työ helpottuisi kaikilta. Toinen vaihtoehto olisi saada yhteinen urakoitsija, joka voisi tehdä töitä kaikilla tiloilla.
Lyhdyn tilan pellot ovat pysyneet koko tilan historian ajan hyvässä kunnossa. Parhaat pellot pyritään aina laittamaan juurikkaalle, mutta juurikasta ei kuitenkaan laiteta peräkkäisinä vuosina samalle pellolle. Keskimäärin tilalla on saatu satoa noin 40 – 50 tonnia hehtaarilta.
Vesa Riihihuhta esittelee tilan ensimmäistä nostokonetta maatalousjohtaja Tero Tannerille.