Juurikasisännän vuosi
Valitsemme vuosittain vuoden juurikasisännäksi sopimusviljelijämme, joka on vaikuttanut positiivisesti juurikkaan viljelyn näkyvyyteen ja ansioitunut viljelyn kehittämisessä omalla tilallaan. Tämän vuoden juurikasisäntä on Ilkka Ritamäki, joka viljelee 72 hehtaarin juurikasalaa Forssassa. Hän on viljellyt juurikasta vuodesta 2014, ja sinä aikana pinta-ala on kasvanut 12 hehtaarista pikku hiljaa nykyiseen laajuuteen.
Kuten tänä vuonna lähes kaikilla viljelijöillä, myös vuoden juurikasisännällä oli hyvin poikkeuksellinen kasvukausi. Juurikkaat pääsivät tilalla kylvöön 14.–17.5., joka oli hiukan myöhäinen ajankohta tavanomaiseen verrattuna.
Kuivan ja kuuman kesän ansiosta juurikasisäntä opetteli kesän aikana sadettamista. Ensimmäisen sadetuskierroksen hän aloitti touko-kesäkuussa. Juurikas ei vielä tuolloin ollut kaikilta osin lähtenyt taimettumaan, joten sadettamista käytettiin apuna taimettumiseen vauhdittamiseen. Juhannuksen sateet auttoivat vihdoin loput vielä taimettumattomat juurikkaat pintaan. Kasvukauden aikana saatiin luonnonsateita vain viitisen kertaa noin 5–15 millimetriä, ja siksi sadettaminen tarjosi pelastuksen sadolle. Pellot kasteltiin yhteensä kaksi kertaa kasvukauden aikana.
Kun alkusyksystä juttelimme Ritamäen kanssa, hänen oli kovin vaikea arvioida, minkälainen sato on tulossa.
- Joistain kohdista on tänä vuonna luultavasti tulossa ihan ennätyssadot, joistain kohdista taas todella huono. Kokovaihtelua on paljon myös lohkojen sisällä: osa juurikkaista on jalkapallon kokoisia, osa porkkanan. Hieman jännittää, miten nostokone reagoi eri kokoisiin juurikkaisiin, Ritamäki pohti tuolloin.
Huoli oli turha, sillä vaikka Ritamäen ennuste hyvin eri kokoisista juurikkaista toteutui, kaikki meni nostossa kuitenkin hyvin.
- Nostokone sai otettua mukaan myös pienemmät juurikkaat. Joitain haasteita tuli vastaan vasta puhdistusvaiheessa, Ritamäki kertoo nyt kasvukauden päätyttyä.
Juurikkaat nostettiin Ritamäen tilalla kahdessa erässä. Keskimääräinen juurikassato oli 42 tonnia hehtaarilta eli jonkin verran alueen keskiarvoa parempi. Olosuhteisiin nähden hyvään satoon vaikutti varmasti Ritamäen investointi kastelulaitteisiin.
Nostotyön Ritamäelle tekee Hämeen Helppo Nosto, jonka toiminnassa isäntä on itsekin mukana. Ensimmäinen noin 20 hehtaarin ala nostettiin syyskuun viimeisellä viikolla ja toinen noin 50 hehtaarin ala lokakuun 10. päivän tienoilla. Ritamäki päätyi aikaiseen nostoajankohtaan, koska hän halusi kylvää juurikkaalta vapautuvalle peltoalalle syysvehnää.
- Nostimme ensimmäisen erän todella aikaisin, jo muutaman päivä ennen tehtaan käynnistymistä, ja tämän ensimmäisen toimituserän sokeripitoisuus jäi vähän alhaisemmaksi. Myöhemmin nostetuissa juurikkaissa sokeriprosentti oli huomattavasti parempi, Ritamäki sanoo.
Ritamäki hankki täksi nostokaudeksi uuden Thyregod-merkkisen puhdistuskuormaajan, jonka puhdistusteho osoittautui erittäin hyväksi. Säkylän tehtaalle toimitettujen juurikaskuormien keskimääräinen puhtaus oli 92,4 % eli hieman koko viljelyalueen keskiarvoa parempi. Maksamme viljelijälle lisähintaa juurikkaan puhtauden perusteella, ja Ritamäki sai tältä kaudelta tilipussiinsa puhtauslisää noin 2,5 euroa juurikastonnilta, eli hieman yli 100 euroa jokaista hehtaaria kohden.
Ritamäen tilalla kylvetään juurikas yleensä kahtena vuotena peräkkäin samalle pellolle, ja sen jälkeen paikka vaihtuu. Vaihtomaata löytyy hyvin, sillä hän tekee yhteistyötä lähialueen muiden viljelijöiden kanssa.
- Annan omia peltojani heille viljeltäväksi ja saan vastaavasti heiltä maita juurikkaalle. Juurikas kiertää paljon isommalla alueella kuin vain omilla pelloillani, Ritamäki sanoo.
Juurikkaan rooli on Ritamäen tilalla iso, ja hän aikoo tulevaksi kasvukaudeksi vielä kasvattaa viljelyalaansa.